|
|
 |
|
TURKU > pe
3.11. klo 19.00 > Kino Thalia
OULU > to
9.11. klo 18.00 > Pakkalan sali
HELSINKI > to
9.11. klo 20.10 > Ateneum
Elokuvan kieli: englanti | Ei tekstitystä.
|
 |
Duunariäiti Helen on onnettomassa
liitossa... |
 |
...kylmäkiskoisen Paulin kanssa. |
 |
Elämää pursuava romanityttö
Tasha... |
 |
...äitineen muuttaa Helenin
elämän. |
 |
www.gypothefilm.co.uk |
|
Gypo
Jan Dunn / Iso-Britannia 2005 / 98 min / DVD
Näyttelijät:
Pauline McLynn (Helen),
Chloe Sirene (Tasha), Paul McGann (Paul),
Rula Lenska (Irina),
Tamzin Dunstone (Kelly),
Barry Latchford (Jimmy)
Avaa ovesi, avaa sydämesi
Dogma-suuntausta kaihtavien kannattaa unohtaa
ennakkoluulonsa tämän
elokuvan kohdalla. Gypo ei ole helppo elokuva, mutta varmasti
sellainen, jota ei heti unohda. Lyhyt mutta sitäkin tärkeämpi
ajanjakso kolmen
ihmisen elämässä kerrotaan vuorotellen kunkin
päähenkilön näkökulmasta.
Helen (Pauline McLynn) on perheestään
tunnollisesti huolehtiva
duunariäiti, joka ei haaveile täydellisestä elämästä,
vaan siitä, että
joku joskus kuuntelisi häntäkin ja välittäisi
hänen haaveistaan. Paul
McGann esittää kylmäkiskoista Paulia, miestä,
jonka kanssa Helen on ollut
naimisissa 25 vuotta, mutta jonka kanssa Helenillä ei ole
muuta
yhteistä kuin lapset. Viimeiseksi palaseksi tähän
asetelmaan astuu Helenin
tyttären kanssa ystävystynyt Tasha (Chloe
Sirene),
joka on paennut
äitinsä kanssa Tsekistä. He odottavat Britannian
kansalaisuutta
tarttuen mihin tahansa työhön – juuri niihin,
jotka eivät muille enää kelpaa.
Tashaan kohdistuvat sekä Paulin muukalaisvihamielisyys
että Helenin
toiveet toisenlaisesta ja rikkaammasta elämästä.
Tashalla on kuitenkin
myös omia toiveita ja pyrkimyksiä, joista hän
ei ole valmis tinkimään.
Ne elämän perusasiat, joihin elokuvan muut henkilöt
suhtautuvat
itsestäänselvyyksinä, merkitsevät Tashalle
ja hänen perheelleen
jokapäiväistä kamppailua.
Gypo on rosoinen elokuva, brittiläisen draaman hengessä,
mutta se
tarjoaa myös toivoa. Se uskaltaa tarttua vaikeisiin
ja ajankohtaisiin
aiheisiin kuten pakolaisuus, etnisyys ja työttömyys.
Kaiken tämän
keskellä yleisinhimillinen toisista ihmisistä välittäminen
ja pyyteetön
rakkaus avaavat mahdollisuuden muutokseen.
Tämä elokuva vaatii katsojaltaan malttia, mutta
tarinoiden palasten
nivoutuessa yhteen se herättää kysymyksiä ja
tunnetiloja, jotka saavat
sanattomaksi. Gypo on voittanut San Francisco Frameline Festival
ja British Independent Film Awardin, ja se on ehdottomasti
tämän vuoden
festivaalin mielenkiintoisimpia elokuvia.
Sari Miettinen
|