Pääsivu

Elokuvat

 

Adam & Steve

The Blossoming of Maximo Oliveros

Boy Culture

Gay Sex in the 70s

Gypo

Katzenball

Looking For Cheyenne

Loving Annabelle

Mieskooste

Naiskooste

Queens

Unveiled

Whole New Thing


Oheisohjelmat

Enjoy Lesbian Porn

Puhutaan pornosta


På svenska

In English

TURKU > pe 3.11. klo 19.00 > Kino Thalia

OULU > to 9.11. klo 18.00 > Pakkalan sali

HELSINKI > to 9.11. klo 20.10 > Ateneum

Elokuvan kieli: englanti | Ei tekstitystä.

Duunariäiti Helen on onnettomassa liitossa...

...kylmäkiskoisen Paulin kanssa.

Elämää pursuava romanityttö Tasha...

...äitineen muuttaa Helenin elämän.

www.gypothefilm.co.uk

Gypo

Jan Dunn / Iso-Britannia 2005 / 98 min / DVD

Näyttelijät: Pauline McLynn (Helen), Chloe Sirene (Tasha), Paul McGann (Paul), Rula Lenska (Irina), Tamzin Dunstone (Kelly), Barry Latchford (Jimmy)

Avaa ovesi, avaa sydämesi

Dogma-suuntausta kaihtavien kannattaa unohtaa ennakkoluulonsa tämän elokuvan kohdalla. Gypo ei ole helppo elokuva, mutta varmasti sellainen, jota ei heti unohda. Lyhyt mutta sitäkin tärkeämpi ajanjakso kolmen ihmisen elämässä kerrotaan vuorotellen kunkin päähenkilön näkökulmasta.

Helen (Pauline McLynn) on perheestään tunnollisesti huolehtiva duunariäiti, joka ei haaveile täydellisestä elämästä, vaan siitä, että joku joskus kuuntelisi häntäkin ja välittäisi hänen haaveistaan. Paul McGann esittää kylmäkiskoista Paulia, miestä, jonka kanssa Helen on ollut naimisissa 25 vuotta, mutta jonka kanssa Helenillä ei ole muuta yhteistä kuin lapset. Viimeiseksi palaseksi tähän asetelmaan astuu Helenin tyttären kanssa ystävystynyt Tasha (Chloe Sirene), joka on paennut äitinsä kanssa Tsekistä. He odottavat Britannian kansalaisuutta tarttuen mihin tahansa työhön – juuri niihin, jotka eivät muille enää kelpaa.

Tashaan kohdistuvat sekä Paulin muukalaisvihamielisyys että Helenin toiveet toisenlaisesta ja rikkaammasta elämästä. Tashalla on kuitenkin myös omia toiveita ja pyrkimyksiä, joista hän ei ole valmis tinkimään. Ne elämän perusasiat, joihin elokuvan muut henkilöt suhtautuvat itsestäänselvyyksinä, merkitsevät Tashalle ja hänen perheelleen jokapäiväistä kamppailua.

Gypo on rosoinen elokuva, brittiläisen draaman hengessä, mutta se tarjoaa myös toivoa. Se uskaltaa tarttua vaikeisiin ja ajankohtaisiin aiheisiin kuten pakolaisuus, etnisyys ja työttömyys. Kaiken tämän keskellä yleisinhimillinen toisista ihmisistä välittäminen ja pyyteetön rakkaus avaavat mahdollisuuden muutokseen.

Tämä elokuva vaatii katsojaltaan malttia, mutta tarinoiden palasten nivoutuessa yhteen se herättää kysymyksiä ja tunnetiloja, jotka saavat sanattomaksi. Gypo on voittanut San Francisco Frameline Festival ja British Independent Film Awardin, ja se on ehdottomasti tämän vuoden festivaalin mielenkiintoisimpia elokuvia.

Sari Miettinen